Blondit raksalla...

Erja: Voi ei, Pamela on taas myöhässä.
Me ei ikinä saada tätä
Urakkaa valmiiks ennen Jouluu.

Doris: No, eihän täs enää paljon puutu.
Seinät ja katto vaan.
Joko sä oot ostanu joululahjat?

Erja: En mä kaikkii.

Doris: Mä tiedä yhtään,
mitä mä ostasin Eskolle,
kun se isänpäivälahjakin meni myttyyn.
(Heittelee puhuessaan nauloja pois laatikosta)

Erja: Miten niin?

Doris: No, mä ostin sille solmion,
mutta se piti viedä takas kauppaan.

Erja: Eikö Esko tykänny sen väristä?

Doris: Ei siinä värissä ollu mitään vikaa,
mutta se oli niin ahdas,
ettei me saatu Eskon päätä siitä läpi.

Erja: Voi kauheeta. Kaikkee ne myyvät.
Miks sä muuten viskot niitä nauloja pois?
Onko niissäkin jotain vikaa?

Doris: Kato nyt, näissähän on nuppi ihan
väärässä päässä.

Erja: Äh, et sä tajuu.
Ne tulee tietysti seinän toiselle puolelle.

Doris: Niin tietysti!
Voi että mä oon joskus hölmö!
Mä panen toiseen pinoon ne,
mitkä menee toiselle puolelle.
(Pamela tulee.)

Pamela: Moi, sori että mä oon myöhässä!
Ette arvaa mitä sattu?

Doris ja Erja: No?!

Pamela: No multa valu ne e-pillerit taas ulos.
Mun täytyy mennä uudestaan lääkäriin ja sanoo,
että se määräis vähän isompia pillereitä.
Nää minipillerit ei kerta kaikkiaan pysy.

Erja: Voi jestas.
Onneks mulla ei oo tollasta ongelmaa.
(Taputtaa vatsaansa).

Pamela: Ja sitten kun mä lähdin
ajaan tänne duuniin, mä huomasin,
että bensa on melkein loppu,
ja ajoin tietenkin oikein kovaa,
ettei se ehdi loppuu ennen bensistä,
ja poliisi kehtas sakottaa mua,
vaikka mä selitin sille tän tilanteen.

Doris: No eihän miehet tommosta tajuu.
Mäkin vein mun autoo täs yks
Päivä huoltoon yhelle Ilkalle
ja se kysy että tehdääks kymppitonnin huolto.
Mä sanoin sille, et eihän mulla sellaisia
rahoja oo ja lähdin veks sieltä.

Pamela: Mä lähen nyt maalaamaan
sitä saamarin käytävää. Aatelkaa:
Ekapäivänä mä sain maalattua
yli 10 metrii, tokapäivänä 8 metrii,
eilen vain 5 metrii.
Nyt tulee varmaan vaan pari metrii,
kun on niin hiivatin pitkä matka maalipurkille.

Doris : No ei voi mitään.
Se kuuluu tän työn luonteeseen. Katoitteko
tytöt muuten eilen sitä lätkän pronssiotteluu?

Pamela: Joo. Ja tänään tulee kultaottelu,
aika jännää vai mitä?

Erja: Joo, mut sitä mä vaan ihmettelen,
et koska ne pelaa sen hopeaottelun,
kun siitä ei ole mitään mainintaa telkkarin
ohjelmatiedoissakaan.

Pamela: No jos se tulee vaik digiboksista.

Erja: Kyllä siinä taas meitä
tavallisen telkkarin katsojia syrjitään,
onhan se nyt ainakin paljon
jännempi matsi kun joku pronssiottelu.

Pamela: Joks te ootte muuten ostaneet joulukinkut?

Doris: Mä panin sen jo kaks päivää sitten uuniin.

Pamela: Mitä ihmettä varten?
Mä laitan vasta aattona.

Doris: No kyllähän sun vielä ehtii.
Mulla on vähän eri juttu. Siinä luki että
paistoaika 1 tunti ensimmäiselle kilolle
ja 45 minuuttia seuraaville ja
Eskokin on aika tuhdissa kunnossa.

Pamela: Sit mä ymmärrän!
Mä meen nyt maalailee.
Tässä lapussa sanotaan,
että pitäs maalata seinät ja ikkunat valkoseks.
Pitääkö mun maalata ikkunanpieletkin?

Erja: Paras että maalaat vain ikkunat,
ettei tuu sanomista!

Pamela: Okei. Nähdään ruokatunnilla.