perjantai 19. lokakuuta 2007

Somalimiehen kirje veljelleen kotimaahansa...


Rakas velini!

Nyt päättänyt minä kirjoittaa kotiin minun suku. Minä ollut monta vuotta Suomessa nyt. Minä voin hyvä. Oikein hyvä. Se on kaksi vuotta kun kirjoittanut viimeksi. Ei hyvä. Kuinka iso on meidän perhe nyt. Kun minä matkustanut kotoa meitä 89 yhteen laskettu.Teitä paljon enemmän nyt. Luulen minä. Minä hankkinut oma perhe. Suomalainen nainen. Hän olla hyvä. Oikein hyvä. Hän saada lapsi ja minä saada raha Suomen valtio. Hän saada taas lapsi ja minä saada taas raha Suomen valtio.

Sitten minä väsyä. Minun lääkäri sano minulle. Ei niin paljon työtä. Minä toimessa nyt Sairasvakuutuskassa. Hyvin hyvä firma. Haarakonttoria yli koko Suomi. Ei paljon työtä, vaan saada rahaa. Joskus minä työssä toinen suomalainen firma. Sosiaalitoimisto, iso firma konttoria joka puolella Suomi. Helppo työ, vain saada raha. Suomi kansa hyvä, mutta vähän tyhmä. Ei saada pitää vuohi tai kana asunnossa, se olla tyhmä mitä. Suomi miehet kummallisia. Ne vain tekee työ aina. Minä ei ymmärtää. Suomi mies ei sanoa mitä jos minä käydä tervehtiä hänen vaimo. Hän sanoa demokratia. Hän ei tulla hulluksi. Hän vain tulla hulluksi, jos vuohi tai kana asunnossa. Hän ei olla viisas. Vain nuori suomimies pystytukka ei pidä minä katsomassa hänen tyttö, sanoa minä raiskata tyttö, riehuu kovasti. Sillon tule poliisi korjaa pois nuori rähinämies. Suomi turvallinen maa. Oikein hyvä.

Minulla hyvin hieno asunto. Me vain ulkomaalainen, joilla olla hieno asunto. Ne olla kallis, Suomi mies ei ansaita niin paljon raha kuin me. Hänellä vain paljon työ. Koko päivän hän ansaita hyvin vähän rahaa joka menee valtiolle, joka antaa raha minun firma. Se olla hyvin hyvä. Jos ei pidä tapetti väri tai keittiö kaappi, vain sutata tapetti ja potkia mäskä koko kaappi. Kaupunki lähettä mies laittama uusi hieno. Turku kaupunki hyvä. Saada palkinto pakolainen hoitamisesta. Ei turha. Paljon antelias.

Minu mieli koko meidän suku tulla Suomi. Te vain homma lentolippu kaikille. Te kätke liput Sosiaalitoimisto maksaa kun te tulee. Suomi paljon kylmä mut lämmin vaatteet. Valtio anta pakolainen lapset Luhtahaalarit. Luhta hyvä merkki. Oikein hyvä. Suomalainen ei vara ostaa Luhta haalari. Ainoa valkoinen kun varaa pitää Luhta vaate Don Johnson, mutta hänkin ulkomaalainen.

Meillä aikuisilla myös tyylikkäät vaatteet. Pitää olla tyylikkäät kun istua paljon kahviloissa. On hyvä me istuu kahviloissa kun suomalaiset ei ehdi. Oikein hyvä. On ajateltu hyvin ulkomaalainen Turussa, kun laitettu lasikatot talojen ylle. Ei meille koskaan kylmä katukahvilassa vai.

Ne rakentaa uusi suuri taloja täällä joki ranta. Se tulee paljon kalliiksi niin me voida saada se koko perheelle. Jos vain me asua siinä voi pitää vuohia ja kanoja parvekkeella. Se olla hyvä mitä. Mikään suomalainen perhe ei varaa asua siinä, niin me saada se. Minä aamulla puhua minun firma kanssa tästä. Minä toivoo te kaikki tulla. Te nyt varmaan 125 perheessä nytte. Niin te olla kaikki Tervetulla Suomi Turkuun.

Veljesi Ibranam

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Rakas Vaimoni





Ukkojen saunailta ja miehet istuu pöydän ääressä isolla kaveriporukalla. Viina virtaa ja kaikki pienessä laitamyötäisessä. Meteli on kova, musiikki soi ja kaikki yrittää kännissään puhua kaikille ja yhtä aikaa.

Tunnelma hyvä. Pöydällä oleva kännykkä soi ja mies vastaa siihen:

"Haloo."

"No hei kulta minä täällä. Kauhee mökä siellä. Onks teillä hauskaa?" kysyy naisääni.

Mies vastaa: "Joo, hauskaa on. Lähetään tästä kohta baariin."

"Okei. Ole sitte kiltisti siellä." sanoo nainen ja jatkaa: "Kuule, kultapuppeli; kun mä tässä just sattumalta olin kävelyllä ja huomasin tossa kultakaupan ikkunassa taas ton sormuksen josta mä olen sulle aina puhunut niin etkö sä nyt vois sen verran antaa mun törsätä kun sen hintakin on nyt tosi halpa. Vaan vähän yli 15 tonnii mut siin on ne smaragditkin."

"Ai. Paljoko yli?" kysyy mies.

"No vaan vähän. 22:n tonniin ne sen lupas. Saanhan mä sen ostaa jooko. Pliiiiiis kultapuppeli."

Mies empii hetken ja sanoo sitten: "No okei. Osta nyt sitten."

Nainen jatkaa "Ai niin. Se mun vanha Mersu on tosi surkee ja ruman värinen. Mä oon jo pitkään katellu jotain nätimpää ja nyt sitte tänään mä huomasin et tossa autoliikkeessä oli se IHANAN värinen Bemu vielä myynnissä. Saanhan mä käydä ostamassa sen. JOOOOKOOO? Kulta rakaaas? Se on sen 345 tonnii mut ne jo lupas antaa sen kokonaan sun kultareunasella kortillas ja ilman käsirahaa. Kulta voinhan mä tämän kerran vähän törsätä kun se on ihan pakko se Mersu vaihtaa. Jooko?"

Mies tuumii hetken ja painaa sormea toiseen korvaan koska meteli on kova. Kaverit taustalla huutaa että lopeta jo se jaarittelu ja kaljalle.

"Okei, okei. Osta nyt sitten", mies sanoo vihdoin.

Nainen tajuaa tässä vaiheessa että ukko on tänään aika lepsulla mielellä ja erittäin suopea. Nainen jatkaa:
"Sit kulta mun on ihan nyt pakko viel kysyy sulta yhtä toista juttuu. Ethän sä suutu?"

Mies: "No en tietenkään. Kysy vaan"

"No kun mä oon jo pitkään katsellu tota naapurin Sakua sillä silmällä ja mun tekis ihan hirveesti mieli antaa sille. Jos mä vähän tänään meen sen luo istumaan iltaa sen kanssa hyvän viinipullon kanssa niin ethän sä suutu? Ethän kulta kun kuitenkin sua mä vaan rakastan."

"No en mä nyt tosta suutu" sanoo mies. "Me vaan. Mut ei sitte ilman kumia."

"No ei tietenkään. Ai nii ja viel yks pikku juttu kultapuppeli; saahan mun äiti uuden miesystävänsä kanssa muuttaa meille kun on ihan turha niitten maksaa vuokraa kun meillä on näin iso talo. Voihan ne muuttaa jooko?"

"No, voi voi.", vastaa mies. "Oliko sulla muuta?"

"Ei muuta kulta. Kiitti hirveesti. Nähdään aamulla. Pusi pusi."

"Pusi pusi."

Mies pistää puhelimen kiinni ja katselee sitä mielenkiinnolla.
Huutaa sitten mölyävälle kaveriporukalleen:
"Aika näppärän pieni tää uus Ericsson. Kenen tää on?"




Mies riiteli ankarasti vaimonsa kanssa. Vaimo väitti, ettei mies ole ollenkaan empaattinen: "Mitä sinäkään minun murheista tiedät. Sinä et edes tiedä, millaisia voivat olla synnytystuskat!" vuodatti vaimo.

Debatti loppui sillä erää siihen, mutta mies otti itseensä ja lähti lääkärin pakeille kyselemään,millä voisi synnytyskipuja simuloida. Lääkäri totesi sen olevan helppoa, pitäisi vain nauttia puoli litraa risiiniöljyä ja tukkia peräaukko tulpalla. Kaveri meni kotiinsa apteekin kautta, latoi risiiniöljyn naamaansa, asetti tulpan paikkaansa ja istui sohvalle kuulostelemaan. Aluksi ei tuntununt kuin hieman höntiltä, risiiniöljy vain velloi mahassa. Parin minuutin kuluttua vatsa alkoi kurista,muttei vieläkään oireillut. Puolen tunnin kuluttua alkoi tapahtua. Hirvittävä kipu vetäisi miehen kaksinkerroin.

Välillä hellitävä ja taas iskevä tuska koetteli uudestaan ja uudestaan. Mutta mies oli päättänyt olla hellittämättä. Tulpan hän piti paikallaan. Miehen kärsimystä lisäsi se,että oli kuuma kesäpäivä ja
lämpötila kerrostaloasunnossa oli kivunnut lähemmäs kolmeakymmentä astetta.

Hikoileva, vatsaansa poteva, kiemurteleva aviomies alkoi riisua vaatteitaan toivoen olonsa viilennyksestä helpottavan. Vaatteiden vähennys ei kuitenkaan auttanut, vaikka lopulta hän oli
kelteisillään. Polttava, repivä kipu alavatsassa vain paheni ja sai alastoman miehen astumaan parvekkeelle, toivottavasti hieman viileänpään ilmaan.

Tuskasta kumaraisena, hikisenä, kituvana, tulppa persiissä hän alkoi hypellä edestakaisin toivoen saavansa aikaan viilentävää ilmavirtausta.

Ilman tulosta.

Yhä paheni.

Kerrosta alenpana samassa talossa sattui asumaan posetiivin soittaja. Posetiivarilla oli tietenkin apina, jota pidettiin soittokeikoilla mukana pitämässä kolikkomukia.

Kyseinen apina oli myös parvekkella ja alkoi ihmetellä mesomista yläkerrassa. Ketterästi apina silppasi syöksytorvea ylös synnytystuskia kokeilevan miehen luo. Mies oli selin apinaan, eikä tätä huomannut. Apina pisti merkille tulpan, joka pilkotti miehen takapuolessa. Apina oli koulutettu keräämään markkoja, joiden pyöreä muoto muistutti sen mielestä paljonkin kolikkoa. Niinpä apina kurotti kättään kohti juuri tuskasta taipuvaa miestä ja nykäisi tulpan irti.

Tavaraa tuli tuutin täydeltä. Apina lensi selälleen parvekkeelle aivan uitettuna. Hölmistynyt mies katsoi selkänsä taakse ja huomasi märän eläimen sekä totesi: "Ruma sä olet kuin perkeles ja yltäpäältä paskassa, mutta tuu rakas isin syliin!"




Kauppamatkustajalla oli varsin himokas vaimo, jolla oli tapana aviomiehen ollessa myyntimatkoilla käydä vieraissa. Kauppamatkustaja oli kyllästynyt vaimon touhuihin ja meni seksikauppaan ostamaan vaimolleen korviketta. Kaupassa myyjä esitteli erilaisia muovi- ja kumivempaimia, mutta mies ei oikein uskonut niiden tehoon. Lopulta myyjä paljasti tiskin alta jalopuisen laatikon ja esitteli miehelle voodoo-dildon. Samalla myyjä varoitti miestä, että kalusta voi seurata hankaluuksia...

Kauppamatkustaja vaati myyjää näyttämään vempaimen tehovoiman. Myyjä komensi: "Voodoo-dildo, avaimenreikään!" Patukka lensi viuhuen oveen ja rynkytti niin, että säleet lensivät. Saranoiden alkaessa löystyä myyjä huusi: "Voodoo-dildo, takaisin laatikkoon." Nöyränä kanki meni lootaansa. Mies osti laitteen siltä seisomalta. Lähtiessään seuraavalle reissulleen kauppamatkustaja esitteli vaimolleen halujenhillitsijän ja lähti turvallisin mielin reissulleen.

Miehen lähdöstä ei kulunut päivääkään, kun vaimo jo halukkaana oli kokeilemassa uutta leluaan. Vaimo komensi vekottimen hommiin: "Voodoo-dildo, sukupuolielimeeni!" Ja niin rynkytys alkoi. Rouva sai orgasmin ja toisen. Kauppamatkustajapa ei vain ollut muistanut kertoa vaimolleen käskyä, jolla voodoo-dildo lopettaa. Neljännen orgasmin jälkeen vaimo alkoi saada tarpeekseen ja koetti saada dildoa irti mutta se jatkoi samaan malliin. Vaimo teki kaikkensa. Lopulta rouva-parka ei keksinyt muuta keinoa, kuin lähteä sairaalaan hakemaan apua.

Hameen alta voodoo-dildon touhuilu ei pahemmin näkynyt mutta autolla ajaminen ei oikein ottanut sujuakseen. Niinpä moottoritiellä karski moottoripyöräpoliisi pysäytti rouvan. Tarkastettuaan ajokortin ja rekisteriotteen poliisi kysyi syytä moiseen holtittomaan ajoon. Rehellisenä ihmisenä rouva kertoi jalkojen välissään jyskyttävästä värkistä. Poliisi ei tietenkään uskomatonta tarinaa niellyt ja tokaisi: "Yeah, voodoo-dildo my ass."




Nainen makasi koomassa sairaalassa ja oli saamassa jokailtaista sienikylpyä. Pesua antanut hoitaja pesaisi myös potilaan haaroja. Kosketus herkkään paikkaan sai aikaan naisessa pientä liikettä. Hoitaja kertoi havainnostaa hoitavalle lääkärille, joka ilmoitti potilaan aviomiehelle tapahtuneesta.
Johtuen pesuhavainnosta lääkäri ehdotti potilaan aviomiehelle, yrittämisen arvoiseksi hoitomuodoksi suuseksisessiota, joka voisi aiheuttaa koomassa olevan aviovaimon heräämisen. Aviomies saapui sairaalaan ja asettui sermien taakse, vaimonsa vuoteen reunalle. Lääkäri ja hoitajat jäivät oven ulkopuolelle seuraamaan monitoreista mitä potilaan elintoiminnoille tapahtuu.
Hetken kuluttua alkoi käyrissä näkyä pieniä elonmerkkejä, mutta sitä kesti vain hetken, jonka jälkeen kaikki käyrät näyttivät suoraa viivaa ja viimeinenkin elonmerkki poistui potilaasta. Hoitohenkilökunta ryntäsi sermin sisään jossa aviomies veteli housuja jalkaan ja totesi: taisi tukehtua







- Aion ottaa karatetunteja siltä varalta, että joku jonakin pimeänä yönä yrittäisi raiskata minut, sanoi vaimo.
- Ei sinun tarvitse, vastasi mies. Ei täällä niin pimeää tule...



Aviomies oli Ahvenanmaalla ja kirjoitti kortin vaimolle:
- Myrsky raivoaa, tuuli vinkuu ikkunoissa, joten olet mielessäni koko ajan.



- Eikö sinulla todellakaan ole vaimoa, setä?
- Ei ole, pikkuinen. Miksi sinä sellaista kysyt?
- Kuka sinulle sitten sanoo, mitä sinä saat tehdä?



- Kuinka vanha vaimosi on?
- Lähestyy neljääkymmentä.
- Kummasta suunnasta?



- Eilen illalla otin toimistosta vähän töitä kotiin ja aamulla vaimoni pakotti minut ottamaan vähän eilisiä tiskejä mukaani toimistoon, valitti mies ystävälleen.



- Isä, minkä takia sinä menit äidin kanssa naimisiin?
- Katso nyt, isä kääntyi vaimoonsa päin. Edes lapset eivät voi käsittää sitä!



- Kun menemme naimisiin, voimme jakaa sinun huolesi ja murheesi, sanoi tyttö sulhaselle.
- Mutta eihän minulla ole huolia ja murheita, sulhanen totesi.
- Minä sanoinkin, että sitten kun olemme naimisissa.



- Menepä teurastamaan vasikka, emäntä kehotti miestään, me olemme tänään olleet naimisissa 40 vuotta.
- Oletko hullu! isäntä tuohtui. Ei kai vasikkaa tarvitse rangaista siitä mitä tapahtui 40 vuotta sitten.



Mies ajatteli ottaa paukun illalla, mutta vaimo kielsi:
- Jos otat tuon paukun, niin et saa suudella minua.
Mies meni mietteliään näköiseksi. Muutaman minuutin kuluttua vaimo kysyi:
- Mitä sinä mietit?
- Yritän tässä tehdä valintaa kaksitoista vuotta vanhan viskin ja viisikymmentä vuotta vanhojen huulien välillä.



Mies meni töistä suoraan pubiin, jonne vihastunut vaimo soitti:
- Missä viivyt? Sinähän lupasit tulla kotiin viiden jälkeen!
- Mutta minähän olen ottanut vasta neljä.



Mies toiselle:
- Kuulin että olet mennyt naimisiin. Miltä tuntuu olla nuori aviomies?
- Ihan tulee lapsuus mieleen. Joudun taas tupakoimaan salaa vajan takana.



- Naapurin mies antaa suukon vaimolleen joka aamu töihin lähtiessään, vaimo kertoi miehelleen. Mikset sinä tee samoin?
- Höh, enhän minä tunne edes koko naista.



Nuori vaimo kysyi mieheltään:
- Onko sinun aivan pakko istua joka ilta oluella?
- No ei todellakaan! Olen siellä aivan vapaaehtoisesti.



- Olimme eilen vaimoni kanssa ravintolassa yhdessä.
- Sepä romanttista.
- Tiedä tuota. Luulin, että hän on kotona hoitamassa lapsia ja hän luuli, että minä olen kokouksessa.



Mies käveli kotiinsa kunnon tuiskeessa.
- Mistäs sitä tullaan? tivasi vaimo ovella.
- Kapakasta. En viihtynyt siellä niiden juoppojen seurassa.



Vaimo pyysi miestään korjaamaan pesukonetta, mies vastasi en minä mikään sähkömies ole, vaimo pyysi korjaamaan vesihanan, johon mies vastasi en minä ole mikään putkimies, no mies kysyi seuraavana päivänä mikäs nyt on rikki , vaimo vastasi että hiustenkuivaaja oli rikki mutta naapurin poika korjasi sen ja kysyin mitä haluat palkaksi se halusi kakun tai mennä kanssani sänkyyn,
johon mies että kai sinä kakun leivoit,
johon vaimo en minä sentään mikään leipuri ole...



kolme miestä keskusteli vaimojensa hankinnoista ensimmäinen sanoi minun vaimoni osti polkupyöräkypärän vaikkei osaa ajaa sillä eikä sillä oo edes polkupyörää .toinen sanoi minun vaimoni osti kiipeilykengät vaikka sillä on korkeanpaikan kammo. kolmas sanoi minun vaimo lähti etelän matkalle ja osti kolme pakettia kortonkia vaikkei sillä ole muniakaan...