Eräänä päivänä Pikku-Kalle alkoi ihmetellä,että missä ihmeessä isä käy aina perjantai-iltaisin,
viipyy pari tuntia ja on kotiin tullessaan aina hyväntuulinen.
Seuraavana iltana Kalle päätti salaa seurata isää, että arvoitus ratkeaisi. Isä puikkelehti sataman
pikku kortteleissa, ja Kalle seurasi perässä, kunnes isä pujahti yhdestä ovesta sisään.
Kalle pani oven muistiin. Kun isä tuli kotiin, kysyi Kalle:
"Missäs olit? Näin, missä kävit, mikä paikka se on?"
Isä vastasi nolona, että se on sellainen paikka, jossa saa kympillä hyvää.
Kalle päätti mennä seuraavana iltana yksin katsomaan, koska oli säästänyt vähän viikkorahoja.
Kun Kalle astui ovesta sisään, oli vastassa toinen toistaan upeampia vosuja ja he ihmettelivät,
mitä pikkupoika teki sellaisessa paikassa.
Kalle sanoi, että oli kuullut, että täältä saa kympillä hyvää. Kalle antoi kympin, ja naiset päättivät
hetken mietittyään antaa Kallelle kymmenen marmeladivoileipää.
Kotiin saavuttua, isä kyseli, missä Kalle oli ollut. Kalle sanoi, että hän kävi siellä samassa
paikassa hakemassa kympillä hyvää.
Isä oli aivan kauhuissaan!!!!!!!! mutta Kalle jatkoi tarinaansa:
"Yhdeksän minä jaksoin, mutta kymmenennen minä vain nuolin".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti